Uimavalvoja tähystyspaikallaan
Kesän pisin venereissu on tehty, kiersimme Saimaalla 1,5 viikkoa. Nähtiin kaksi norppaa Savonlinnassa... ja rentouduttiin niin kuin vain veneellä voi. Onnistuimme välttämään ukkoset ja myrskyt. Vain yhteen kaatosateeseen jouduimme keskellä suurta selkää. Harmaan seinän takaa ei tahtonut erottaa meri- eikä maamerkkejä. Onneksi keli kirkastui nopeasti.
Nova vahti ahkerasti omien lasten ja muidenkin räpiköijien uintia ja sukeltelua. Malttoipa kuitenkin käydä uimassakin mökkirannassa, vaikka tarkkaileminen onkin siitä selvästi tärkeämpi juttu. Eihän sitä koskaan voi tietää, milloin joku on vaarassa ja tarvitaan säpäkkää pelastuskoiraa ;) Helteitä riitti vähän liiankin kanssa, uimavesi oli parhaimmillaan yli 26 astetta ja Novan viilennysviitta tuli tarpeeseen. Kurjaakin tapahtui; emännän jalkapohja sai haavan uimarannalta lasinpalasta, mutta onneksi koiran tassut säilyivät!
Yllättäin tapasimme Novan velipojan, Kessun, Oravissa. Vastaan käveli komea perropoika ja hetken kuluttua tajusin sen olevan sukulainen. Ilmankos olikin niin hyvännäköinen koira...;) Tapaamisesta riitti riemua ihmisille ja koirille! Kuvassa Novaa vielä vähän epäilyttää velipojan aikeet.... Kessu oli oikein mukava ja avoin poika, jota sisko kiinnosti kovasti. Mitäköhän koirat muistavat sisaruksistaan?
Sisko ja sen veli - Nova ja Kessu
No nyt jo muistui mieleen; velihän se oli! Ja veljen mukava isäntä rapsuttaa...
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.