Äidin kanssa rannalla

Kahvilassa rantalenkin jälkeen maittoi uni hälinästä huolimatta

Jännittävä ja odotettu reissu osui oikeaan saumaan, koululaisten syyslomalle. Lähdimme noutamaan Auroraa ja Borealista kotiin Espanjasta tyttäreni ja ystäväni kanssa. Parasta A-luokkaa tämä matka olikin, sillä matkustimme koiramaisessa seurassa, tutustuttiin koiriin, niiden treenaamiseen, koirien omistajiin ja puhuimme koirista ihan sydämen kyllyydestä :) . Eikä pidä unohtaa kauniita maisemia ja leppoisa lämmintä ilmastoa...

Meille esiteltiin poliisin huumekoirien koulutusta käytännössä. Espanjanvesikoiria olivat, mukana yksi "vääränrotuinenkin". Hauskaa oli kuulla, miten koiranohjaajien mielestä saksanpaimenkoiran kouluttaminen on paljon hankalampaa kuin perron - ne kun oppivat hitaasti ja tarvitsevat paljon toistoja! No, upeita koiria olivat luonteeltaan ja toimintakyvyltään ja vielä oikein nätin näköisiäkin. Yksikään ei ollut varautunut eikä paineistunut vieraan kanssa leikkiessään, eivät väistäneet eivätkä antaneet periksi, vaan hoitivat hommansa uutterasti. Kaduilla ja rannalla näimme myös perroja, ja huomiota kiinnitti se, että koirat olivat lyhyempiä ja korkeampia kuin suomalaiset keskivertoperrot... Paikalliset kertoivat rodussa olevan kahta tyyppiä, korkeajalkaisempia ja lyhytselkäisempiä "vuoristotyyppisiä" koiria sekä matalampia, pidempiselkäisiä "rannikkokoiria". 

Pennut pääsivät rannalle kanssamme kävelemään, kahvilaan ja kävimme eläinlääkärissäkin viimeistelemässä tarvittavat maahantuloasiat kuntoon. Joka paikassa olivat tosi reippaita ja koirasosiaalisia, avoimia kakaroita. Matkanteko uuteen kotimaahan sujui reippaasti. Perillä odottikin sitten pikku pakkanen ja vähän lunta maassa......... Siitä se sitten lähtee, elämä Suomessa :) . Mukavaa tekemistä onkin pennuilla tiedossa kasvamisen ohessa!

Isukki

Aurora

Borealis