Mustavalkoista sakkia

Kevät eteni sitten lopulta ja lumet sulivat. Talvilapsi Heta yritti viimeiseen hiutaleeseen asti päästä pissille lumihankeen ennen kuin oli väistämätön edessä - piti pissiä ruoholle :) Puolivuotispäivät vietettiin vielä vappuisissa tunnelmissa. Pennut ovat kaikki osoittautuneet iloisiksi ja avoimiksi, puuhakkaiksi koiruuksiksi. Saa nähdä, minkä kokoisia näistä aikuisina tulee... Harrastusvalikoimissa pennuilla on agilityn penturyhmää, pk-pentutottista, verijäljen alkeita, leikkimisen harjoittelua ja pian temppukouluakin. Pentuetapaaminen on suunnitteilla heinäkuun alkupuolelle ja varmasti riittää vauhtia ja vilskettä sisarusten tavatessa!

Hyvää käytöstä on harjoiteltu ja kovasti oltu mustavalkoisia (kuten kuvista näkyy ;) ) jotta alkavan murkkuiän kanssa pärjättäisiin hyvin. Heta on kokeillut kietoa pikkutassunsa ympärille kotiväkeä ja vieraita omalla "hetkutanssillaan", nauravalla naamallaan ja iloisella pusuttelulla. Puhinavaihe on vähän jo rauhoittunut, eikä iso musta sateenvarjokaan tuntunut pelottavalta. Kovasti olen kyllä Hetaa vienyt ilman Novaa eri paikkoihin ja harrastuksiin, jotta oppisi toimimaan yksinkin ja saisi itseluottamusta. Nova on päässyt myös viettämään laatuaikaa emännän kanssa kahdestaan; on treenattu tottista, jossa onkin tullut mukavaa etenemistä. Agilitystä on ollut Novalla taukoa juoksujen ja emännän työreissujen takia. Liekö tuolla merkitystä tottisinnon kanssa?


Pari viikkoa sitten kävimme Hetan kanssa katsomassa 7-viikkoisia pilkkukoiria kaverin luona. Heta oli aluksi ihmeissään moisista otuksista, joiden väritys ja korvien asento olivat kyllä ihan ok, mutta joilla oli outo karva.... Juoksemista riitti, mutta pikkuiset väsähtivät aika nopeasti ja kävivät kasaan nukkumaan. Mukavaa tuntui olevan kaikilla!


 "Tööt, tää vaiks painais sitä nenästä tassulla...."

 "...ja sit me voitais mennä kupille yhdessä.."